Uneksijoiden opissa. 22.11.1998. Helsingin Sanomat.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 22.11.1998
Pos Bihai, Malesia
teksti ja kuvat
ARTO HALONEN
Uneksijoiden opissa
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa näkemällä siitä unta, temiarit uskovat
Näen unen: Ystäväni lähtee matkalle tuntemattomassa seurassa. Hän ei halua minua mukaan. Odottaessani häntä leijailen surullisena ilmassa, jolloin joku keksii järjestää leijailunäytöksen. Tapahtumaan kerääntyy paljon yleisöä, mutta juuri ennen esiintymistäni havahdun hereille.
Tallennan unen unipäiväkirjaani, jota pidän elokuva-aiheemme, malesialaisen temiar senoi -heimon vuoksi. Väitetään, että he ovat kehittäneet yhteisöönsä täydellisen harmonian unikontrollin avulla.
Päivä Malesian sademetsässä jatkuu unenomaisesti. Seuraan väen paljoudesta pullistelevassa puumajassa, miten värikkäästi pukeutuneet naiset rummuttavat bambuputkilla lattiaa, ja majan keskellä kyyristelevä mieskolmikko laulaa rytmin tahdissa. Yhtäkkiä yksi kasveilla ja lehdillä verhotuista miehistä tempautuu ylös holtittomasti heiluen ja vihtoen samalla lehtipuskalla itseään ja ilmaa. Musiikki kiihtyy. Pian kaikki kolme säntäilevät majan lattialla kummallisen notkeasti päästellen suustaan laulun ja äännähdyksien sekamelskaa.
Meneillään on pyhä neljän samaanin seremonia, jossa temiarien uskomusten mukaan henget välittävät viestejä ja ohjeita kolmen transsissa olevan samaanin kautta. Neljännen samaanin tehtävä on valvoa, että seremonia etenee suunnitellusti ilman vahinkoja. Kun samaaniperformanssi välitys- ja parannustöineen on ohitse, yleisö täyttää lattian.
Myös minut vedetään huumaavaan tanssiin. Sovittelen päähäni kasveista punottua päähinettä ja yritän mukauttaa epävarmat askeleeni tanssin rytmiin, transsin jo tavoitellessa ympärilläni huojuvia. Liikendintäni hymyilyttää naissoittajia, mutta rytmi vie silti mukaansa. Olen hetken kuin osa tätä sympaattista temiar-maailmaa, jonka olemassaolo on tuhoon tuomittu.

Onko väkivallattomuus unikulttuurin ansiota?
Englantilainen antropologi Pat Noone innostui tutkimaan 1930-luvulla Malesian niemimaan pohjoisosissa asuvan temiar senoi -heimon unikulttuuria. Noonen mukaan merkittävä ero temiarien ja muiden aboriginaalien unikulttuurien välillä on temiarien usko kykyyn kontrolloidaunia. Temiarien mukaan merkittävien unien tapahtumat pystyi muuttamaan kontrolloinnin avulla seuraavassa unessa, mikä muutti myös tulevia valvetilan tapahtumia.
Noone tutustutti amerikkalaisen psykologin ja seikkailijan Kilton Stewartin temiareihin, ja ennen pitkäa Stewart sovelsikin psykologian käyttöön niin kutsutun länsimaisen Senoi-unitekniikan. Tärkei osa unitekniikkaa oli unien analysointi pienryhmissä. Stewartin mukaan temiarit keskustelivat aamuisin unistaan ja antoivat lapsille ohjeita oikeista unikäyttäytymisestä, jotta unet ja sitä kautta unennäkijä kehittyisi harmonisempaan suuntaan. Stewart korosti, että temiarien keskuudessa valinnut sopusointu ja väkivallattomuuen periaate oli heidän unikulttuurinsa aikaansaannosta.
Stewartin teoria alkoi elää laajemmin vasta hänen 1965 tapahtuneen kuolemansa jälkeen. Merkittävä sysäys teorian kasvavaan suosioon on ollut amerikkalaisten unitutkijoiden Patricia Garfieldin ja Jeremy Taylorin näkyvän panos Senoi-unitekniikan vaalimisessa. Garfieldin bestsellereiden ja Taylorin Se-noi-terapiaryhmien ansiosta aihe on popularisoitunut. Samalla yhä useammat unitutkijat ovat ryhtyneet käyttämään kyseistä tekniikkaa.
Myös akateeminen tutkimus on lähestynyt aihetta. R.D. Cartwrightin teos Night life: Explorations in dreaming (1977) osoitti, että ihmisillä onjoitakin mahdollisuuksia unien kontrollointiin, minkä seurauksena myös elämänlaatuun voi syntyä positiivisia muutoksia. Marie C. Doylen (Enhancing Dream Pleasure with Senoi Strategy, 1982) mukaan tekniikka kasvatti merkittävästi miellyttävien unien osuutta epämiellyttävien kustannuksella, ja muutokset vaikuttavat pysyviltä. Santa Cruzin yliopiston sosiologian ja psykologian professori William Domhoff ei usko mahdollisuuteen kontrolloida unia: "Koska länsimaiset ihmiset haluavat hallita kaikkea olemassa olevaa, se synnyttää illuusion myös omien unien kontrolloinnista."
Senoi-aihe väittelyineen kerää toistuvasti päähuomion amerikkalaisten unitutkijoiden konferensseissa. Domhoff leimaa Kilton Stewartin romantiseksi valehtelijaksi ja siteeraa mieluusti Malesian alkuperäisheimojen elintapoja tutkinutta Geoffrey Benjaminia, joka ei myöskään usko temiarien unikontrolliin. Singaporen yliopiston professorina toimiva Benjamin pahoittelee temiar-kulttuurin kuvitteellistamista, jolloin huomio kohdistuu heimon olemassaolon kannalta täysin vääriin asioihin.
Valkokarvaista apinaa lautasella
Temiar-nuorukainen on saalistanut puhallusputkellaan kaksi apinaa. Kylän naisten käsittelyn jälkeen "apinapaisti ruskeassa kastikkeessa" asetetaan kuvausryhmämme eteen. Awin Pedik pyytää meitä syömään. Hän kertoo temiarien arvostavan Benjaminia. "Benjamin tosin elää vain eri maailmassa, ei usko unien voimaan eikä jaa omia uniaan. Siksi emme välttämättä puhu hänelle myöskään meidän uskomuksistamme."
Opas- ja tulkkaustehtäviämme hoitava Awin lähti 1970-luvulla opiskelemaan Kuala Lumpuriin, mutta kyllästyttyään kaupungin hektiseen menoon palasi jälleen kulttuurinsa pariin. Hän on temiar-yhteisön lähes ainut englannin kielen taitaja.
"Please", Awin toistaa minulle ja osoittaa apinan lihaa. Yritän kiemurrella vastuusta "punaisen lihan syömättömyydelläni", mutta maistelen lopulta lihaa ymmärtäessäni asian tärkeyden Awinille. Onneksi en erota apinan aivoja kastikkeen joukosta.
Awin kertoo naureskellen apinoi-en liikkuvan kesysti Malesian islamilaisen pääväestön asumusten lähettyvillä (nämä eivät syö apinan lihaa), mutta pakenevan heti paikalta temiarien ilmestyessä lähettyville kuin seuraten yhteistä varoitussignaaliaan. Myöhemmin selatessani Kuala Lumpurin eläinpuiston esitettä, löydän valokuvan syömiemme valkokarvaisten apinoiden lajitoverista. Mietin, olenko merkitty mies niiden keskuudessa.
Pääministerin karmea selväuni
Standfordilainen Lucidity-instituutti on tutkinut Steven LaBergen johdolla niin sanottua Lucid Dream -unta eli selväunta jo toistakymmentä vuotta. Instituutti on jopa patentoinut laitteita, joilla unennäkijälle aiheutetaan keinotekoisesti selväunitila eli unitila, jossa unennäkijä tietää näkevänsä unta. LaBerge kertoo selväunitilan olevan tien unien hallitsemiseen. "Unien kontrollointi selväunessa on tuonut monia positiivisia tuloksia: Mielihyvän lisäämistä, traumojen ratkomista ja joillekin se on tarjonnut jopa tien henkiselle uudistumiselle." Innostus selväunen käyttöön on lisännyt kiinnostusta Senoi-tekniikkaa kohtaan, jossa kontrolloinnin perusta on myös selväunen näkeminen. Jeremy Taylor muistuttaa, ettei Senoi-tekniikka ole kuitenkaan pelkkää tietoisen unitilan hyväksikäyttöä: "Sen kollektiivisuus ja säännönmukainen käyttö johdattaa unen alkulähteille ja antaa valvotun kehitysmahdollisuuden yhteisössä toimivalle unennäkijälle."
C. G. Jungin uniteorioilla ja senoi-unitekniikalla on myös mielenkiintoinen yhteys. Jung korosti, että unissa esiintyvä uhkaava vaara on heijastuma unennäkijän ongelmasta, jonka kohtaamalla unennäkijä pystyi ratkomaan ongelmaansa. Temiarien mukaan taas vaara on joko ulkopuolinen paha henki tai joskus oma sisäinen negatiivinen voima, joiden kohtaaminen ja voittaminen unessa on tärkeää, jotta pystyisi kasvattamaan henkistä kapasiteettiaan.
Temiarien asema nyky-Malesiassa tuntuu valveillakin olevan jatkuvaa vaarojen kohtaamista - painajaisunta, joka on ajamassa tuhoon heidän ainutlaatuista kulttuuriaan. Hallituksen laajat puunhakkuut saastuttavat vesistöjä, supistavat riistaeläinkantaa ja rajoittavat asuinalueita. Pelottavin painajainen on kuitenkin pääministeri Mahathir Mohamadin masinoima 2020-kehityssuunnitelma, joka tähtäätäydelliseen teollistuneeseen taloudelliseen suurvaltaan Japanin mallin mukaisesti.
Alkuperäiskulttuurien kannalta se tarkoittaa sitä, että kyseiseen vuoteen mennessä kaikkien heimojen tulee kuulua valtion koulutusjärjestelmän ohella myös islamilaiseen tai roomalaiskatoliseen pääuskontojärjestelmään. Kun sademetsien asukkaat lisäksi sijoitetaan hallituksen kaavoittamille asuinalueille, alkuperäiskulttuurit muuttuvat museotavaraksi.

Temiar-kylien hengelliset johtajat, samaanit, seuraavat surullisina kulttuurinsa rapistumista. Toinen maailmansota ja sen jälkeen viidakossa jatkuneet sissisodat olivat ensimmäinen isku väkivallattomuuteen ja harmoniaan pyrkivän kulttuurin kilpeen.
Samaanit ja osa kyläläisistä pitävät silti edelleen perinteistään kiinni. Traditioon pohjautuvia elämänohjeita välitetään samaanien johtamissa seremonioissa, jotka ovat kuin jumalanpalveluksia. "Me suremme kulttuurimme kuolemista, mutta negaation ja taistelun keinoin sitä ei saa vastustaa", Awin Pedik toteaa. "Jos joku tekee meille pahaa, meillä ei ole oikeutta kostaa sitä. Oikeus kuitenkin tapahtuu vielä jonain päivänä." Tietoiskujen ja mainoslauseiden iskostaessa malesialaisiin "twenty-twenty"-lukua, Aasian talousvaikeudet ja opposition nostattama vallankaappausmieliala ovat nakertaneet Mohamadin hirmuhallinnon uudistuspyrkimyksiä. Mutta vaikka islamilainen valtataistelu saisi uuden suunnan, se ei muuttane alkuperäisasukkaiden tulevaisuudennäkymiä. Vaurastumisen Jarruna olevien "kolmannen luokan kansalaisten" ongelmat eivät tunnu huolettavan valtaväestöä. Kehityksen airueena Kuala Lumpurissa seisova maailman korkein rakennus, Twin Tower, peittyykin toistuvasti hakkuualueiden tulipaloista kulkeutuvaan, henkeä ahdistavaan savusumuun - kuin erehdysten symbolina. 
Unen analysointi
Olemme korkeimman temiar-johtajan Mudu Pedikin majassa. Hänen haastattelunsa on juuri päättynyt. Lempeäsilmäinen Mudu osoittaa agregaatin voimalla toiminutta valaisinta ja kiittää, että olemme tutustuttaneet heidät keinovalon henkeen. Pos Bihai, missä Awinin veli Mudu asuu, on kaukana "sivistyneestä kaupunkikulttuurista". Vain muutamia valkoihoisia ihmisiä on vieraillut kylässä. Yritän arvioida karismaattisen Mudun ikää, koska sitä ei tunnu kukaan tietävän. Ehkä 70 tai 80, sehän väittäänähneensä Pat Nooninkin... Askelkin jo painaa.
Tähän asti olen tentannut temiar-miehiä sinnikkäästi, mutta äkkiä he alkavatkin tehdä kysymyksiä minulle muun muassa maailmastamme ja samaaniemme yliluonnollisista kyvyistä. Vastailen parhaani mukaan ja huomaan keskustelun siirtyvän pikku hiljaa uniini. Päätän kertoa mieltäni askarruttamaan jääneen uneni ystäväni matkasta ja leijailustani.
Tunnelma sähköistyy ja nelihenkinen samaaniryhmä analysoi äänekkäästi untani Mudun johdolla. Voin vain arvailla lempeiden naurunturskahdusten sävyttämän keskustelun sisältöä. Lopulta Awin kääntää Mudun yhteenvedon: "Uni tarkoittaa kahtaasiaa. Tulet menettämään ystäväsi ja saat mahdollisuuden käyttää luovia kykyjäsi." En hyväksy tulkintaa, enhän halua menettaa läheistä ystävääni. Vetoan kulttuurieroihimme ja esitän vaihtoehtotulkintoja unen sanomallisuudelle tai sanomattomuudelle. Uudet analysointikierrokset eivät kuitenkaan muuta temiarien näkemystä. Lopulta Mudu heristää hymyillen sormeaan: "Jos haluat muuttaa tapahtuman, sinun täytyy nähdä uusi uni, jossa muutat edellisen unen sanoman."
Huomaan tilanteen vieneen minut keskelle amerikkalais-akateemisen senoi-väittelynydinkysymystä ja Pat Noonen huomiota: temiarit todella uskovat unikontrollin pystyvänmuuttamaan tulevia tapahtumia. Kun ajamme myöhemmin hakkuualueiden läpi kohti "sivistynyttä maailmaa", mietin miten hassua länsimaiden uniin liittyvä adoptointihaluon. Me haluamme palasia heiltä, vaikka unet ovat temiareille osa kulttuuria - merkittävä alue isosta kokonaisuudesta, joka ei toimi, jos joku osa-alueista puuttuu... Mutta ehkä uudet palaset voivat toimia järjestelmässämme, koska täällä harmoniaa tavoitellaan ristiriidan keinoin.
En ilmeisesti saanut muutettua uneni tapahtumia, sillä palattuani Suomeen huomasin temiarien tulkinnan unestani käyneen toteen. Tai sitten kyseessä oli sattuma.
Sademetsien alkuperäiskulttuurit yritetään kehityssuunnitelmin sulauttaa muuhun väestöön.
Heimon naiset ovat sonnustautuneet perinteisiin kasvomaalauksiin.
Hallituksen puunhakkuut uhkaavat Temiar senoi –heimon kotikulmia.
5 000-6 000 hengen temiar senoi –heimo asustaa kahden osavaltion, Perakin ja Kelantan alueella, pienissä kylissä. [kuva kartasta]